Makasiinit
Kestilän museo toimii 1800-luvuilla rakennetuissa viljamakasiineissa osoitteessa Kestilänraitti 5. Makasiineja on kaksi: rakennuksista oikeanpuoleinen toimii museon näyttelytilana ja vasemmanpuoleinen, Elekkola, museon varastona.
Makasiinit toimivat välillä kruununmakasiineina ja sittemmin ne olivat manttaalikunnan omistuksessa. Niistä lainattiin varsinkin katovuosina siemenjyviä niitä tarvitseville. Korko oli esimerkiksi 1860-luvulla kaksi kappaa tynnyriltä (6,6 %). Kuntakokousten kaudella makasiinin esimiehen tehtävää hoiti usein lukkari.
(Leinonen, T. 1992. Kestilän entistä elämää valokuvien kertomana). Viimeinen pitkäaikainen makasiinin hoitaja oli suntio ja kirkonisäntä Iikka Mäläskä. Hän sai työnsä mukaan lisänimen Rieska-Iikka.
Pienemmästä makasiinista (kuvassa vasemmalla), jota nykyisin kutsutaan Elekkolaksi, jaettiin ns. kunnan jauhot. Makasiinissa sijaitsi myös poliisiputka 1920-luvulta 1940-luvun alkuun.
Museon näyttelyn esineitä yhdistää käytännöllisyys ja kätevyys. Entisajan työ oli raskasta ja kulkuyhteydet hankalia, mutta ihminen löysi keinot selviytyäkseen. Esillä on joitakin ”valmiina syntyneitä” keksintöjä, jotka ovat säilyneet perusmuodolltaan lähes muuttumattomina, kuten jauhamiseen käytetyt käsikivet ja sukset. Separaattori mullisti aikanaan vointuotannon. Arkipäivän pienistä oivalluksista kertoo pula-ajan polkupyörä.
Makasiinit kunnostettiin 2000-luvun vaihteessa museokäyttöön, jolloin niihin rakennettiin purettujen lattioiden ja välipohjien tilalle uudet. Vuonna 2014 makasiinien pärekattojen päälle asennettiin pelti.
Kestilän kunnan makasiinista on varastettu jyviä. Kaiku nro 92, 17.11.1886